Ruokinnalla pyritään täyttämään koiran ravitsemukselliset tarpeet ja turvaamaan riittävä ravintoaineiden saanti. Käytännössä ruokintaa voidaan toteuttaa usealla eri tavalla ja jokaiseen ruokintatapaan liittyy omia hyviä ja huonoja puolia. Ruoan valinnan lisäksi on pohdittavana päivittäiset ruokintakerrat ja ruoan tarjoilutavat. Ruokinnalla voidaankin vaikuttaa monipuolisesti koiran kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Kohti ravitsemuksellista ajattelua

Elimistö koostuu useista elimistä, jotka rakentuvat erilaisista kudoksista. Kudokset muodostuvat soluista ja soluväliaineesta, ja solut hyödyntävät ravintoaineita kasvuunsa ja toimintaansa. Uusia soluja syntyy jatkuvasti, ja niiden muodostumiseen tarvittavat ravintoaineet saadaan ruoasta. Syöty ruoka pilkkoutuu ruoansulatusprosesseissa ravintoaineiksi, jotka imeytyvät pääasiallisesti ohutsuolen loppuosan seinämän hiussuoniston kautta verenkiertoon elimistön solujen rakennusaineiksi. Ruokinnalla pyritään täyttämään koiran ravitsemukselliset tarpeet ja turvaamaan riittävä ravintoaineiden saanti.

Ravinnosta tulee saada päivittäin energiaa kattamaan päivittäinen energian kulutus. Proteiineista, hiilihydraateista ja rasvasta koira saa sekä energiaa että tarpeellisia ravintoaineita. Proteiineja (aminohappoja) tarvitaan kudosten rakennusaineiksi, hiilihydraatit toimivat elimistön polttoaineena ja niiden sisältämät kuidut toimivat kasvualustana suoliston hyville bakteereille. Kivennäisaineita tarvitaan mm. aineenvaihdunnan ylläpitoon ja luuston rakennusaineiksi, vitamiineja solujen muodostumiseen ja niiden rakenteiden ylläpitoon. Vaikka rasvat toimivat ruoassa pääasiallisesti energian lähteenä, hyvät rasvat ovat tärkeitä mm. ihon ja turkin hyvinvoinnille, näkökyvylle ja aivojen toiminnalle. Ne myös kuljettavat vitamiineja elimistössä ja tukevat solukalvojen rakennetta.

Koiran tulee saada päivittäin riittävästi vettä, sillä se on elimistön kannalta tärkein ravintoaine. Elimistössä vettä on kaikkialla; luustossa, lihaksissa, veressä ja rasvassa.

Vesi on elintärkeä aineenvaihdunnalle, solujen toiminnalle ja kehon lämpötasapainolle. Koiran veden tarve on keskimäärin 0,5dl painokiloa kohden vuorokaudessa. Koira saa osan tarvitsemastaan vedestä myös ruoasta.     

Käytännön ruokintatavat

Käytännössä ruokintaa voidaan toteuttaa usealla eri tavalla ja jokaiseen ruokintatapaan liittyy omia hyviä ja huonoja puolia. Nykypäivänä tarjolla on hyvin laaja valikoima teollisesti valmistettuja kuivaruokia, märkäruokia ja raakaruokia. Näistä on helppo valita omalle koiralle sopivin sen elämänvaihe ja elinolosuhteet huomioiden. Ruokien resepteissä on huomioitu, että ne täyttävät ravintoaineiltaan koiran päivittäisen tarpeen eikä niiden lisäksi tarvitse antaa mitään lisäravinteita. Teollisesti valmistettujen ruokien valmistusta valvotaan prosessin eri vaiheissa, joten tuoteturvallisuuden voidaan katsoa olevan hyvällä tasolla.

Kuivaruoka

Kuivaruoka on suosituin tapa ruokkia koiraa. Hyvänlaatuisesta kuivaruoasta koira saa kaiken tarvitsemansa ja kuivaruoka säilyy pitkään, kunhan siihen ei pääse kosteutta. Ruoan valmistamiseen ei tarvitse varata aikaa ja sitä on helppo ja nopea annostella. Kuivaruokaa on helppo pakata myös matkalle mukaan. Kunhan valitsee omalle koiralle sopivan kokoisen nappulan, tarjoaa se ravinnon lisäksi tavan täyttää päivittäistä pureskelun tarvetta. Kuivaruokanappuloita on helppo tarjota koiralle erilaisista virikkeistä tai ihan sellaisenaan etsittäväksi, koska se ei juurikaan sottaa. Kuivaruoassa itsessään ei juuri ole vettä, joten riittävästä veden juomisesta onkin erittäin tärkeä huolehtia.  

Tarjolla on myös puolikosteita ruokia, joiden kosteuspitoisuus on kuivaruokaa hieman korkeampi. Nämä ovat usein koirille hyvin maistuvia, mutta kuivaruokanappulaan verrattuna hintavia. Puolikostean ruoan kanssa oikeanlainen (ilmatiivis) säilytys on tärkeää, koska ruokanappula kuivuu helposti. Korkeamman kosteuspitoisuuden vuoksi ne tarvitsevat myös säilyäkseen säilöntäaineita. Vaikka puolikosteaa ruokanappulaa ei käyttäisi pääasiallisena ravintona, toimii se ravintoainekoostumuksen vuoksi hyvänä vaihtoehtona koulutuksessa käytettäville makupaloille. Erityisesti jos koira saa huomattavan määrän palkkioita koulutuksen yhteydessä, on hyvä tarkastella mitä ravintoaineita makupalat koiralle tarjoavat.

Märkäruoka

Märkä- eli säilykeruokien kosteuspitoisuus on korkea ja ne voivat toimia erityisesti huonommin vettä juovalle koiralle. Näistäkin löytyy laaja valikoima erilaisiin tarpeisiin mm. tölkkeihin ja annospusseihin pakattuina. Mikäli koiralle syöttää pääasiassa märkäruokaa, on hyvä varmistaa, että kyseessä on koiran täysravinto eikä täydennysravinto. Täysravinnoissa on huomioitu, että koira saa siitä kaikki tarvitsemansa ravintoaineet, kun taas täydennysravinto ei niitä kata. Märkäruoan syöttäminen pääasiallisena ruokana voi tulla erityisesti ison koiran kanssa kalliiksi. Tällä hetkellä vaikuttaakin olevan suosittua käyttää märkäruokia joko kuivaruoan lisukkeena lisäämään maittavuutta tai tarjota osa päivän ruoasta kuivanappuloina ja osa märkäruokana. Märkäruoat toimivat myös hyvin erilaisissa valmiissa koirien puuhaleluissa (esimerkiksi Kongit ja nuolumatot) tarjoamaan koiralle mielekästä tekemistä ja niitä voi käyttää pieniin rasioihin tai täytettävään tuubiin pakattuna koulutuspalkkioinakin.

Raakaruoka

Nykyään valmiita täysravintoja saa myös pakastettuna raakaruokana pullien ja annoslevyjen muodossa. Raakaruokinnasta on siten tullut helpompaa toteuttaa, mutta raakaruoan säilytykseen ja käsittelyyn on niiden suuremman mikrobiriskin vuoksi syytä kiinnittää erityistä huomiota. Raakaruokia ei tulisi käsitellä paljain käsin ja ne tulisi säilyttää pakkasessakin omassa lokerossaan erillään ihmisten ruoista. Erityistä huolellisuutta on syytä noudattaa talouksissa, joissa asuu ihmisiä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Koiralle, jonka immuunipuolustus on heikentynyt, on turvallisempaa valita jokin toinen ruokintatapa.

Kotona valmistettu ruoka

Vaihtoehtona teollisesti valmistetuille ruoille koiran ruokavalion voi koostaa ja valmistaa itse. Tällöin ravinnon raaka-aineisiin, niiden laatuun ja määrään pääsee myös itse vaikuttamaan. Tällaisen kotona valmistetun ruoan voi tarjoilla koiralle joko raakana tai kypsennettynä. Asia vaatii perehtymistä raaka-aineiden ravintosisältöön sekä koiran ravitsemuksellisiin tarpeisiin. Asiaan perehtyminen sekä ruoan koostaminen ja valmistaminen vaativat paljon aikaa. Sen lisäksi tarvitaan riittävästi pakastesäilytystilaa sekä tietoa ja taitoa ruoan hygieeniseen säilytykseen ja käsittelyyn.

Mikäli koiran ruokinta sisältää luita ja rustoja, on hyvä olla tietoinen niiden tuomista riskeistä. Siinä missä ne tarjoavat koiralle mieluista tekemistä luiden järsimisen ja pureskelun muodossa, voi niistä aiheutua hammasmurtumia tai suolistoon vaurioita, jopa tukoksia.

Ruokinnan sopivuuden arviointi

Oli ruokintatapa sitten kuivaruoka, märkäruoka, raakaruoka tai jonkinlainen sekoitus näistä kaikista, sen sopivuutta tulisi arvioida koiran kunnon mukaan. Koiran kehonkuntoa on hyvä opetella arvioimaan tunnustelemalla lihavuuskuntoa kylkiluiden ja vyötärön kohdalta sekä lihaskuntoa lapojen kohdalta, lantiosta ja erityisesti selkärangan molemmin puolin. Kehonkunnon arviointiin on käytössä 9-portainen asteikko BCS, body condition score ja lihaskunnon arviointiin MCS, muscle condition score. Näiden lisäksi on hyvä säännöllisesti tarkastella ihon ja turkin kuntoa, yleisvointia ja tietysti suoliston toimintaa ja ulosteen laatua.

Ruokintatavan valinta

Ruokintatavan valintaan vaikuttaa ainakin taloudellinen tilanne, ruoan tai raaka-aineiden saatavuus, ruoan valmistukseen käytettävissä oleva aika ja käytännön toteutusmahdollisuudet.

Näiden lisäksi olisi hyvä hetkeksi pysähtyä pohtimaan millaisia aistikokemuksia ruoka koiralle tarjoaa ja millaista lajilleen tyypillistä käyttäytymistä koiralla on mahdollisuus ruokailun yhteydessä toteuttaa.  

Koiraeläimet käyttävät suuren osan aktiivisesta ajastaan ravinnonhankintaan ja erityisesti ruoan etsimiseen hajuaistin avulla. Itse saalistushetki voi olla hyvinkin lyhyt, kun taas siitä seuraavaan saaliin syömiseen liittyy pidempikestoista repimistä, paloittelua ja pureskelua. Ravinnon hankintaan liittyvän lajityypillisen käyttäytymisen toteuttaminen saa aikaan mielihyvää tuottavien hermovälittäjäaineiden, serotoniinin ja dopamiinin erittymistä, mikä on oleellista koiran hyvinvoinnille.

Ruoan tarjoilutapa

Koiran luonnollisia ravinnonhankintatapoja voi hyödyntää piilottamalla ruokaa esimerkiksi nuuskumattoon tai jakamalla ruokailu useampaan etsintätehtävään. Eläintarvikeliikkeissä on tarjolla laaja valikoima erilaisia valmiita vaihtoehtoja (labyrinttikupit, aktivointilelut, nuusku- ja nuolumatot), joita voi hyödyntää ruoan tarjoamiseen. Ruokavirikkeitä voi myös helposti rakentaa itse jokaisesta kodista löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista, kuten talouspaperirullien hylsyistä, tyhjistä pahvipakkauksista ja kananmunakennoista. Uusia aistikokemuksia voi puolestaan tarjota laittamalla tutun ruoan joukkoon jotain uutta syötävää koiralle tutkittavaksi ja maisteltavaksi.  Ruokavirikkeiden ja uusien hajujen ja makujen parissa vietetty aika rikastuttaa koiran arjen kokemusmaailmaa ja laskee koiran stressitasoja.

Ruokintakertojen määrä vai laatu

Vaikka perinteisesti on suositeltu yhtä tai kahta ruokintakertaa päivässä, ruokailua kannattaa tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Ruokintakertojen sijaan tärkeämpää on huomioida, kuinka pitkään ruokailu kestää ja millaista lajityypillistä käyttäytymistä ruoan tarjoilutapa mahdollistaa.

Säännöllinen ja ennakoitava ruokailu tukee koiran hyvinvointia. Ennakoitavuus lisää koiran turvallisuuden tunnetta, ja tasainen ruokailurytmi edistää suoliston toimintaa. Lisäksi ruokintakertojen määrä voi vaikuttaa fyysiseen terveyteen – esimerkiksi närästystyyppisestä oireilusta kärsivät koirat hyötyvät siitä, että ruoka tarjotaan useammin ja pienempinä annoksina.

Ruokintatavalla voidaankin siis vaikuttaa monipuolisesti koiran hyvinvointiin.

Huomioita käytännön ruokintaan:

• Pese kädet aina ennen ja jälkeen koiran ruokien käsittelyn
• Pidä ruokakupit ja ruoalla täytettävät puuhalelut puhtaina. Kupit ja ruoan käsittelyyn käytetyt välineet tulee pestä yli 70 asteen lämpötilassa. Koneellinen pesu on suositeltava erityisesti puuhaleluille, joita on vaikea puhdistaa käsin
• Säilytä kuivaruoka alkuperäisessä pakkauksessa kannelliseen astiaan nostettuna (tasaisessa lämpötilassa)
• Säilytä märkäruoka avaamisen jälkeen kannellisessa rasiassa jääkaapissa, tarjoile 1-2 vuorokauden kuluessa avaamisesta
• Säilytä raakaruoka omassa pakastelokerossa erillään ihmisten ruoista, käsittele raakaruokaa omilla tähän tarkoitukseen varatuilla välineillä (vältä raakaruokaan koskemista käsin)
• Älä pakasta sulatettua raakaruokaa uudestaan, tarjoile vuorokauden kuluessa sulatuksesta
• Ota ruokavirikkeiden käytössä turvallisuus huomioon, valvo koiraa niiden parissa

• Pese vesikuppi päivittäin, pidä puhdasta vettä koiralle aina tarjolla!

Kirjoittanut: Heidi Saari, Eläintenkouluttaja AT, AmO